Pahoittelen kovasti sitä että en pysynyt aikataulussa blogini päivityksessä. En lähde erittelemään siihen johtaneita syitä enempää, mikään ei kuitenkaan sen osalta enää muutu.
Heittokalastuskautta on vielä lähes neljännes jäljellä ,mutta mitä onkaan tapahtunut edellisten neljän kuukauden aikana?
Jigihaukia.
Tänä vuonna olen kalastanut haukia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Olen kalastanut niitä yksikseni, kavereiden kanssa, asiakkaiden kanssa sekä taas yksikseni. Halusin perehtyä tarkemmin haukien ravintokulttuuriin. Mistä johtuu: haukia nyt aina saa myytti? Miksi haukia ei sitten tulekaan kirkkaina ja tyyninä päivinä?
Kauden aikana olen havainnut seuraavanlaisia asioita liittyen hauenkalastukseen. Jigeillä ei kannata aina yrittää saada haukia. Haukien oleskellessa matalassa heinikossa tai tynkäkaislan seassa niiden pyytämiseen on tehokkaampiakin keinoja kuin jigi. Jigeilläkin voi tosin saada saalista, mutta kalastus vaatii äärimmäistä keskittymistä sekä kärsivällisyyttä. Spinnerbaitit, lipat sekä lusikat ovat tällöin helpompia käyttövieheitä jänkäkoirien jallittamiseen . On kuitenkin tärkeää että viehearsenaali on kunnossa värien ja mallien osalta ,muuten jigit korjaavat potin usein heinikkokalastuksessakin. Kalastettaessa hivenen syvemmältä, heinikon ulkoreunalta tai kovilta pohjilta jigien tehokkuus pääsee valtaansa. Värivaihtoehdot sekä käytettävien heittopainojen valintamahdollisuudet antavat jigeille lähes ylivertaiset mahdollisuudet muihin vieheisiin nähden.
Kalastus on kertakaikkisen tehokasta ja saaliit saattavatkin olla suuruudeltaan aivan eri luokkaa kuin mihin on aikaisemmin totuttu.
Ikävimpiä asioita haukikauden aikana on ollut soveliaan perukemateriaalin löytäminen. Olen käyttänyt kuitusiiman jatkeena hyvinkin monenlaista fluorcarbonia, mutta vieläkin siimat napsahtelevat ajoittain poikki. Myös hyvinkin vahvat, lähes milliset perukkeet ovat taistelun tuoksinnassa katkenneet aiheuttaen suurta ihmetystä kalastajissa. Suurimpana ihmetyksen aiheena ovat olleet väittämät joiden mukaan materiaalin tulisi kestää haukien hampaissa, mutta ne eivät kuitenkaan kestä. Laskelmieni mukaan perukkeet ovat katkenneet suurhaukien hampaissa tämän kauden aikana 21 kertaa. Näköhavaitojen perusteella on menetetty ainakin 5 yli kympin haukea. Viisi muuta suurta menetettyä kalaa voidaan myös laskea tuntumakymppikerhoon, joten asia on ajoittain myös harmittanut aika tavalla. Pienempien haukien tempoilut paksumpi fc-peruke kestää, koska kalojen ominaismassa ei riitä katkaisemaan siimaa. Miksi en sitten käytä suosiolla vaijeri,titaani yms perukkeita? Haluaisin löytää materiaalin joka toimii myös kuhan jigikalastuksessa samaan aikaan. Lisäksi fc-perukkeet toimivat erinomaisina vieheen kelluttajina joten jigin uittaminen on fc:llä huomattavasti monipuolisempaa ja tehokkaampaa verrataessa muihin materiaaleihin.
Varsinaisten haukimäärien osalta minun on viisaampaa olla hiljaa. Kerrottakoon kuitenkin että suurin osa saaduista kaloista on laskettu takaisin vesistöihin. Kalat on helppo vapauttaa elinvoimaisina, koska jigeissä on vai yksi koukku joka on pihdeillä helppo irrottaa.
Kuhankalastuskausi on ollut myös varsin menestyksekäs. Keskikesä tuotti merialueilla ajoittain hankaluuksia, mutta se on ollut tuttu ilmiö jo monelta aiemmalta vuodeltakin. Olen käyttänyt kuhanjigauksessa tänä vuonna ainoastaan oman nimimerkkini alla myytäviä tuotteita. Olen ollut vieheisiin erittäin tyytyväinen niin kalastavuuden kuin kestävyydenkin osalta. Värikartat eivät vielä tänä vuonna riittäneet ilman tusseja pelatamaan kaikkia tilanteita, mutta ensi kaudeksi on tulossa rutkasti lisävärejä niin shad kuin v-shad malliinkin .Lisäksi tuoteperheeseen liittyy pienempi jigi, crazy-shad . Tämän vieheen ominaisuuksista kerron myöhemmin lisää.
Meritaimenkausi on nyt parhaimmillaan. Meritaimenta tuntuu olevan meressä tällä hetkellä oikein mukavasti. Raportteja onnistuneista ulkomeripäivistä rapsahtelee meikäläisenkin puhelimeen lähes päivittäin. Myös suurten, yli 4 kiloisten kalojen saamamiehiä on löytynyt niin idästä kuin lännestäkin. Myös omat opasreissuni ovat onnistuneet mukavasti. Edellisillä kolmella reissulla olemme päässeet poseeraamaan yli kahden kilon meritaimenilla joka kerta. Monena edellisenä vuonna olisin ollut tyytyväinen mikäli päivän päätteeksi kotiin viemisinä olisi ollut yli 50 cm ylittävä mittakala.
Vielä lopuksi kalastuslupa-asiaa.
Ely- keskus on vihdoin myöntänyt kalastusopastoimintaa harjoittaville yrityksille toimiluvat laajemmille vesialueille. Minunkin yritykselläni on nyt etelä-Suomen lääniä koskeva opaslupa jonka valtuuttamana voin toimia koko läänin alueella. Tervetuloa katsastamaan kalapaikkoja laajemmalta skaalalta kuin mihin olemme aiemmin tutustuneet.
kuva Columbian porukan kevätreissulta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti